BIOGRAFIA


Tästä on helppo alkaa. Minun piti alunperin kirjoittaa elämänkertakirja, mutta tätä tarinaa voi hyvin kertoa tässäkin. Samalla tulee Indy Angel paremmin tutuksi.

Se elämänkertakirjakin tuli sitten myöhemmin kirjoitettuakin, eikä siinä mennyt kuin kahdeksan vuotta!

No kitaristihan minusta tuli. Mutta se ei ole ollut mikään helppo tie. Välillä menetin kaikki kitarani, välillä tuhosin ne itse, oli hetkiä, kokonaisia vuosia, ettei kiinnostanut tehdä musiikkia ollenkaan. Tai olisi kiinnostanutkin, mutta ei ollut mahdollisuuksia. Mutta lopulta tajusin elää omaa elämääni ja olla uskollinen itselleni ja kuunnella omaa sisimpäni ääntä. Se huusi kovaa että tee sitä musiikkiasi, älä välitä siitä, mitä muut sanoo, tee sinä vain se työsi, jota varten sinä olet syntynyt. Niimpä päätin viimein antautua täysipainoisesti musiikille.

Ensimmäisen kitarani sain 11-vuotiaana. Mutta sitä piti toden teolla kinuta, isäni oli vastaan, mutta äiti antoi periksi. Eihän meillä kotona silloin ollut kuin urkuharmooni ja viulu. Viulua olin vähän yrittänyt soittaa mutta ei siitä mitään tullut, urkuharmoonilla sujui paremmin, mutta tädilläni oli piano ja se kävi minulle kateeksi. Miksi meillä ei ole pianoa, kun Hannikaisillakin on? No kitara tuli kuitenkin kuvioihin, kun kuulin radiosta rockia ja muuta menevämpää musiikkia. Ei se urkuharmooni oikein toiminut enää tarkoituksenmukaisena instrumenttina. Kitara piti saada ja sitä muistin monta kertaa päivässä kinuta vanhemmiltani ja kirjoittelin myös paperilapuille "kitara". Väsytystaktiikka toimi ja lopulta sain ensimmäisen teräskielisen kitarani, kiinalaisen Parrot-merkkisen akustisen. Se putosi lattialle jo viikon jälkeen ja siitä irtosi kaula liimauksistaan. Isäni sai mennä vaihtamaan sen parempaan. Sain sitten teräskielisen Landolan, joka oli jo sentään paljon kestävämpi, eihän se mennyt rikki väkisinkään.

MUITA HOMMIA

Elämä heitteli vähän vaikka minkälaisiin hommiin minua. Maatalouslomitusta, metsätöitä, postinjakajan lomittajaa, pienkoneasentajaa, rengasasentajaa, autonasentajaa, autonkuljettajaa, rakennusmiestä, talonmiestä, omia hommia ja kaikenlaista enemmän ja vähemmän turhia hommia näin musiikin vinkkelistä katsoen. Mikään näistä hommista ei ollut sellainen, jota voisi pitää koko elämäntyönä, joistakin näistä hommista pidinkin, metsätyöt ja muu luonnonläheinen ala on ollut aina lähellä sydäntäni, nuo asennushommat tylsiä, rakentaminen kiinnostaa vain jos rakentaa omissa oloissaan ihan vain itselleen. Toisen orjana ollessa menee hommasta fiilis. 

Ja olihan minulla suunnitelmissa joskus eräoppaaksikin alkaminen, mutta pidemmän päälle asiaa tarkasteltuani aloin ymmärtää että nautin luonnosta vain ja ainoastaan yksin tai omassa pienessä porukassa. En halua juosta metsässä saksalaisia palvelemassa, erakkoluonne kun olen. 

Tuon erakkomaisuuteni huomaa myös musiikissani. Olen aina tehnyt asiat vähän tai joskus paljonkin toisin kuin muut, en halua liikaa kuulua johonkin tiettyyn genreen, enkä ole koskaan ymmärtänyt mustia vaatteita. Minusta väreissä on paljon enemmän rockia. 

Ensimmäinen oma biisi, mikä vielä on äänitteenä tallella on "One day in November"  https://www.youtube.com/watch?v=gyGCWbfWBA4, sähkökitaralla äänitetty näppäilyosuus ensin stereomankalla, sen jälkeen tämä pyörimään stereoihin, ja yhtäaikaa soolojen soitto siihen sekaan kun äänitetään toisella laitteella. Kitara oli tuolloin Ibanezin Stratocaster-kopio. Myöhemmin ostin LoDe Loikkaselta neliraitanauhurin, jolla oli jo helpompi tehdä äänityksiä.

Armeijassa syntyi kyllä sanoituksia, paljonkin, niinkuin aina suljettuna laitokseen tai muuhun vastaavaan. Ajatus lentää kaikkialla muualla. Noista sanoituksista on yksi biisi nyt tehtynä myöhemmin uudelleen, sen alkuperäinen nimi oli "Sailing alone", joka muuttui sitten suomenkieliseksi kappaleeksi "Seilaan yksin" Siitä on äänitteillä kaksikin versiota, ensimmäisen tein joskus Kuopioon muutettuani, kun siellä oli levy-yhtiö järjestänyt kykyjen etsimistilaisuuden hotelli Cumuluksessa. Mukana oli tämä äänite:  https://www.youtube.com/watch?v=N2a4MI81yrI

Myöhemmin tein orkesterisovituksen tuosta kappaleesta opiskeltuani orkestraatiota ja äänitin kappaleen uudelleen tietokoneen tuottamien orkesterisoitinten avulla:   https://www.youtube.com/watch?v=uhEAjd59-UU

MUSIIKILLISTA KOKEILUA


Neliraitanauhurilla oli suhtkoht helppoa tehdä äänityksiä. Pääsin tekemään kaikenlaisia kokeiluita, myös takaperin-äänityksiä ja lisäämään instrumentteja toistakymmentä äänenlaadun kärsimättä kovin paljoa. 

Näitä löytyy kaseteilta, ja muutaman olen ladannut YouTubeen. Ehkä lataan vielä joskus lisääkin.

Tässä yksi linkki erikoisiin kokeiluihin, "Kvadrantides"

https://www.youtube.com/watch?v=h6QqSvr8HXY

Tein myös pidempiä teoksia, niistä pisin on "the Summer"   https://www.youtube.com/watch?v=IWccllDC5io, jonka tein vuonna 1989.

Standard-bändikin alkoi hahmottua pikkuhiljaa kun ensin kokeiltiin monenlaisia jäseniä bändiin. Lopulta kun ei kunnon rumpalia löytynyt, piti laittaa lehteen ilmoitus, jonka ansioista saatiin Timo Kukkola rumpuihin, joka myöhemmin innostui kuvataiteesta ja on nykyisin taidemaalari ja opettaa kansalaisopistossa kuvataidetta.

Standard-bändin biisit syntyivät etupäässä treenikämpällä jammailujen tuloksena, sanoituksilla ei niin ollut väliä, ne olivat vain pakollista täytettä soolojen välissä. 

Kukkolan kanssa meillä oli myös akustinen duo "Läsäkosken Pojat", jolla kokoonpanolla järjestimme lauluiltoja ravintoloissa.

TRUBADUURINA

Standard-bändi ja Läsäkosken Pojat loppui aikanaan, tuli muita menoja, perheiden perustamisia ja muuttoa toiselle paikkakunnalle. 

Niin sitten muutettuani Kuopioon kävin jotain musiikin kursseja ja yritin joitakin keikkoja trubaduurina. Ei se helppoa ollut kun kaikki piti tehdä yksin, vuokra-autolla kulkea. Soittelinkin mieluummin kapakoissa ja toreilla katusoittajan tyyliin. 

Siinä välillä tehtiin omakustanne-CD "Hulluna Sinuun"  https://www.youtube.com/watch?v=2iG999-TDVk.

Ilman levitysfirmaa ja valmista taustabändiä tämä ei kuitenkaan tullut pidemmän päälle onnistumaan. Eikä se musiikki sillä levyllä ollut ihan sellaista kuin sen olin alunperin tarkoittanut, mutta kun tuottaja oli iskelmä-miehiä niin siitä tuli väkisinkin sellainen. No se ei antanut minulle motiiveja tehdä enempää asian eteen, säveltelin ja sanoittelin pöytälaatikkoon paljon biisejä, jotka olivat enemmän omaan makuuni. 

Ne kappaleet sitten myös jäivät sinne pöytälaatikkoon useiksi vuosiksi, 2000-vuodesta aina vuoteen 2008 oli melkein täydellistä hiljaiseloa musiikin saralla, mitä nyt tietysti "pakollisia" häissä, hautajaisissa ja synttäreillä esiintymiset. 

Mutta kuten sanottu, ennen tuota hiljaista vaihetta syntyi paljonkin biisejä, jotka olivat oman itseni näköisiä, mukaan oli tullut orkesterisovituksia ja kaikkea progressiivista kokeilua. Mainitaan tässä muutama: "Ajatusten Yö"  https://www.youtube.com/watch?v=4U0XRke9xTc,  "Oljenkorsi Viimeinen"  https://www.youtube.com/watch?v=eD3tMg6HIJI,  "Eiliset Rannat"   https://www.youtube.com/watch?v=e1SSDxovbq8,  "Aavelaivan tarina"  https://www.youtube.com/watch?v=chQ8k2ktQfU.

UUSI ALKU

Hiljaisten vuosien jälkeen tuli pakkomielle päästä jälleen tekemään musiikkia. Ei ollut edes kitaraa, mutta löysin venäläisen kitaran roskiksesta, jonka sain toimimaan sen verran että pääsin alkuun. Tein "Vastaathan suudelmaan" -kappaleen  https://www.youtube.com/watch?v=crYFuZXEbuc, jonka idea syntyi toistakymmentä vuotta aikaisemmin kitaraa soitellen huiluäänillä. Jousisovitus siihen syntyi tädiltäni ostamalla kosketinsoittimella, mutta vielä meni aikaa, ennenkuin sain tietokoneella tehtyä lopullisen sovituksen. 

Kaveriltani varatuomarilta sain Yamahan nylonkielisen kitaran, kasailin romuista tietokoneita ja pikkuhiljaa alkoi kotistudioni muodostua. 

Innostuin myös tekemään erilaisia konemusiikki-biisejä tietokoneella, kuten "Long way to the Holy Valley"  https://www.youtube.com/watch?v=nQ-N2-x0sgA,  "Lonely in this Desert"  https://www.youtube.com/watch?v=ctKOQ8FXVIk,  "the Pulse"  https://www.youtube.com/watch?v=pmtBrD902R4 ynnä muuta.

BIISEJÄ URAKALLA

Pikkuveljeni opastamana loin YouTube-tilin, jonne latasin "Hulluna Sinuun" ep:n neljä kappaletta. Siitä alkoi uusi aikakausi musiikkini parissa. 

Meni vielä vuosi aikaa, ennenkuin sain laitettua pois heitetyn läppärin toimimaan. Latasin siihen Museschore -sävellysohjelman ja Audacity -äänitysohjelman ja pikkuhiljaa opittuani näitä ohjelmia käyttämään aloin säveltää ja äänittää urakalla biisejäni. 

Ensimmäinen tietokoneella tehty biisini oli "Ramppaan vaan",  https://www.youtube.com/watch?v=Ik5kqWGDxtA, jonka sävelsin samalla reissulla kotipaikallani Savonlinnassa käydessäni kuin nuo ohjelmat pikkuveljeni opastuksella laitettiin koneeseen. Sitten heti perään tein lopullisen sovituksen "Vastaathan suudelmaan" -kappaleeseen ja biisejä alkoi syntyä kuin liukuhihnalla, "Joku tässä mättää"  https://www.youtube.com/watch?v=XO89kQ19kTQ,  "Tahtoisin nukahtaa"  https://www.youtube.com/watch?v=vNdNPIoCWqw,  "Milloin myrsky laantuu"  https://www.youtube.com/watch?v=WpU9EZMQcvc ja paljon muuta. 

Lisäksi aloin uudelleen sovittaa ja äänittää myös vanhoja biisejäni, joita ei ollut koskaan aikaisemmin julkaistu. "Eilen rannalla"  https://www.youtube.com/watch?v=7_o2nvgobLo&t=5s,  "Aavelaivan tarina"  https://www.youtube.com/watch?v=chQ8k2ktQfU,  "Kun palaan taas kotiin"  https://www.youtube.com/watch?v=lJbjLc99eKY,  "Ajatusten Yö"  https://www.youtube.com/watch?v=4U0XRke9xTc ja moni muukin biisi saivat uuden ulkoasun.

Mutta vielä en saanut biisejä vaan valmiiksi. Tuli monenlaisia ongelmia. Kompastuin läppärin virtapiuhaan ja pistoke irtosi virtapiiristä, enkä saanut isolla kolvilla muuta aikaan kuin tuhoa. Haalin monenlaisia pöytäkoneitakin kämppääni, mutta en saanut niistä ääntä kuulumaan ollenkaan. En vielä tajunnut tuolloin, että asentamalla ääniajurit tai kytkemällä piuhat oikein olisin onnistunut.

Mutta siinä ilman ääniä ei paljoa tehty musaakaan, homma meni enemmän kirjoitteluksi, ja basistin kanssa lörpöttelyksi. Suunnittelin elämänkertakirjan kirjoittamista ja aika paljon sitä sain aloitettuakin, sekä kirjoittelin kaikenlaisia lyhyempiä novellinpätkiä siinä ohessa.

AGONIA


Aloimme basistin kanssa suunnitella bändin perustamista. Homma vaan meni enemmän juopotteluksi. Bändin nimiä oli varastossa kaksikin, "Agonia", joka oli jo kauan pyörinyt mielessäni, sekä siinä juopottelun lomassa mieleen kehkeytynyt "Ottawa", joka nimikin jo viittaa kosteaan elämäntyyliin. Kun nimiä oli kaksi, ja molemmat niin erilaisia, oli meillä sitten suunnitelmissa perustaa kaksi bändiä, humoristisempi Ottawa sekä raskaampi ja englanninkielellä tulkitseva Agonia. 

Basistin idea oli tämä englannin kieli, hän sanoi, kuinka hienolta voisi kuulostaa vaikka "Hulluna Sinuun" englanniksi. Niimpä tein "Grazy 'bout You" -biisin  https://www.youtube.com/watch?v=leXqyMRpOPM.

Basistin innoittamana aloitin myös säveltää "Megalomaniac Dreams" -biisiä, josta tuli 17 minuutin pituinen kokonaisuus.  https://www.youtube.com/watch?v=JMCbc-mcW3U&t=1s.  Minun oli tarkoitus kuvata sitä myös putkassa ja sairaalalla, joissa molemmissa olisin kävellyt punaista mattoa pitkin, mutta poliisit eivät suostuneet yhteistyöhön, sairaalalta vähän lupailtiinkin. Lopulta luovuin näistä suurista kuvaussuunnitelmista ja kuvasin yksinkertaisen kohdan, jossa kävelen puku päällä järveen. 

Näihin aikoihin syntyi myös "Hidded matters inside of me"  https://www.youtube.com/watch?v=lH39FuhB3EI ja  "Täällä taas" -biisin englanninkielinen versio  "Here again"  https://www.youtube.com/watch?v=RXRJSZvDW5E.

BASISTIN KUOLEMA


Basistin kanssa oli kyllä suuria suunnitelmia, minun oli tarkoitus vuokrata omakotitalo, joka olisi samalla toiminut treenikämppänä, basistin vanha tuttu Äänekoskelta olisi tullut rumpuihin. 

Mutta juopottelu pilasi kaikki suunnitelmat. Talvi meni lujaa ja kesällä basisti nukkui lääkkeiden yliannostukseen. 

Minä muutin tämän jälkeen "Agonia" -nimen "Indy Angel's Agonia" -nimeen ja aloin julkaista YouTubeen näitä bändiltä jääneitä biisejä.  Sävelsin vielä aloitusraidan koko hommalle "Introduction into agony"  https://www.youtube.com/watch?v=y16sgpuSzwQ,  ja tein lisää biisejä englanniksi ja julkaisin tuon nimen alla niitä. Englanti ei kuitenkaan ollut minulle sujuva laulukieli, joten päätin lopettaa koko Agonia-projektin. Tein vielä "Paula, is now my time"  https://www.youtube.com/watch?v=kYpTn1LsnMA&t=9s, joka on Kuopion poliisin kuvaama, kun minut oli edellisenä iltana pahoinpidelty henkihieveriin Kaavilla paikallisten "Dalttoneiden" toimesta.  Viimeiseksi tein kappaleen "Deleted fantasies"  https://www.youtube.com/watch?v=Bmf7YrTmFPw,  joka oli lopullinen niitti Agonia-touhulle ja samalla päätin että en enää epäonnisesta rakkaustarinastani tee enää yhtään uutta biisiä.

Sävelsin myös basistin muistolle kappaleen, jossa on Esa Kivikosken sanat  "Enkelin Henkäys"  https://www.youtube.com/watch?v=jFWQqCJtl_4. Se kertoo naisesta, joka kuoli basistin kainaloon.

Tein myöhemmin ja teen edelleenkin vielä biisejä, joissa on englanninkielinen nimi, mutta ne ovat instrumentaaleja. Englanninkielisellä nimellä biisit ovat ulkomaillakin kiinnostavampia.

PROGRESSIIVINEN SUUNTA

"Megalomaniac Dreams" ja "Hidded matters inside of me" inspiroivat minua tekemään pitkiä ja monimutkaisia sävellyskokonaisuuksia, nyt kuitenkin kotimaan kielellä sekä instrumentaalina. 

Sävelsin kappaleen "Manta in memoriam"  https://www.youtube.com/watch?v=jyQRUaw_27I  edellisenä kesänä 2012 kuolleen koirani muistolle. 

Tein myös kappaleen "Salaisuus pinnan alla"  https://www.youtube.com/watch?v=L0cra8ZCnEw, joka oli alunperin tarkoitettu "Hidded matters inside of me" -kappaleen suomenkieliseksi vastineeksi sanoitusten puolesta, mutta sävellys syntyi kuitenkin ensin siihen ja sanoitusta en meinannut saada sopimaan millään säveliin. En keksinyt sopivaa kertosäettä, joten jätin kertosäkeistöt kokonaan pois ja korvasin ne seitsemällä päällekkäisellä kitaralla. 

Käänsin Suomeksi myös kappaleen "Still hope to",  josta tuli "Yhä toivon vaan"  https://www.youtube.com/watch?v=5tHSf415J_k,  "Tuskien Taival"  https://www.youtube.com/watch?v=07CdT9Bj30o syntyi "I am agony"-biisistä. 

"Taisteluni"  https://www.youtube.com/watch?v=UqQK2BCvfhU  syntyi periksi antamattomuudesta, siitä että en anna minkäänlaisten puheiden ja suhtautumisten vaikuttaa omiin tekemisiini, enkä anna kenenkään yrittää alentaa omanarvontuntoani. Videon kuvauksissa kävelin kotoani kaupunkiin ja takaisin, jossa tuli matkaa 40 kilometriä.  "Oma rauha ja vapaus"  https://www.youtube.com/watch?v=Vwj85bpZh58  jatkoi samaa linjaa. 

"Kesän tunsin saapuneen"  https://www.youtube.com/watch?v=q96hEexq8NQ aloitti elämässäni uudenlaisen sarjan kappaleita, jotka kertovat näkemistäni unista. Samaan sarjaan kuuluu myös "Muistojeni raunioilla"  https://www.youtube.com/watch?v=V7-xI_lWS9c

Syksyn aikana 2013 tein vielä pitkän hypnoottisen teoksen "Indy's secret ways"  https://www.youtube.com/watch?v=vSiyQLrqC54, joka on kokonaan pelkästään tietokoneohjelmalla tehty teos, kuvaukset siihen on otettu salaisesta polustani silloisesta kotoani kohti kaupunkia noin 17 kilometrin matkalta.


BIISIEN PÄTKIMISTÄ


Alkoi vaihe, että piti jälleen yrittää tarjoilla biisejä levy-yhtiöille, mutta niitä piti muokkailla kaupallisempaan muotoon. Monesta biisistä joutui ison osan ottamaan pois introsta, välisoittojakin kokonaan poistamaan, sooloja lyhentelemään, modulaatioita jättämään pois. Eli siis sen syvimmän olemuksen niistä jättämään pois, joka on musiikilleni juuri se luonteenomainen tunniste.

Tein muutaman biisin talven aikana uusiksi, kuten "Oon täällä taas"  https://www.youtube.com/watch?v=zcKyXx-hugE, "Taisteluni"  https://www.youtube.com/watch?v=bdCqIwTo5d8,  "Tuskien taival"  https://www.youtube.com/watch?v=GiHUJIy0fp0, "Paula, onko aika nyt"  https://www.youtube.com/watch?v=O8EaqfUBCGU, "Muistojeni raunioilla"  https://www.youtube.com/watch?v=KoOx5H_RsyY, "Yhä toivon vaan"  https://www.youtube.com/watch?v=Ffh4DJWI0f8, "Tahtoisin nukantaa"  https://www.youtube.com/watch?v=LAa9R5z7KTU,  "Kun olin nuori"  https://www.youtube.com/watch?v=7981B59oiVU,  ja "Joku tässä mättää"  https://www.youtube.com/watch?v=JoFza_XgmOI. Paneuduin näiden kappaleiden kuvauksiinkin enemmän kuin tavallisesti ja lisäsin videoihin sanan "official" että tiedetään olevan virallisen videon olevan kyseessä. Samalla lisäsin alkuperäisiin pidempiin kappaleisiin sanan "original". 

Sitten tuli vielä vähän niinkuin ylimääräisinä äänitteinä 

"Vastaathan suudelmaan (versio 2)" https://www.youtube.com/watch?v=N0U_DZiKue0  ja "Tahtoisin nukahtaa"  https://www.youtube.com/watch?v=vzeq6qpA3s8, jossa oli kitarasooloja lisätty.  Kumpaankaan kappaleeseen en kuitenkaan tehnyt videota. 

SUUNNAN HAKEMISTA

Kyllästyin taas kerran tekemään liian kurinalaisia biisejä, joten oli saatava happea eli tehtävä ihan kaikkea muuta kuin kaupallista musiikkia. 

Tein syntikalla "Grazy Dreams"-kokeilun ihan improvisaation pohjalta  https://youtu.be/WKcJAzjBhr8, samoin syntyi "Helios"  https://www.youtube.com/watch?v=oh-7nnfTXM8,  "Ngahlangana kanye"  https://www.youtube.com/watch?v=Mn4zKU7yuow,  "Voi näitä aikona"  https://www.youtube.com/watch?v=7CyN5GoDP-U, "the Little Nightgingale"  https://www.youtube.com/watch?v=uNlrf-PA1tE, ja vielä kesällä valmiin pohjan päälle "Myrskyn silmä" https://www.youtube.com/watch?v=oyGcj6zmQLE.

Sitten meni monta kuukautta, ennenkuin jaksoin taas keskittyä säveltämiseen, silloin vielä varovaisesti kokeilu- ja improvisaatio-pohjalta "Cirrus"  https://www.youtube.com/watch?v=C8HboipqPOk nylonkielisellä kitaralla ja "Northern Dreams" https://www.youtube.com/watch?v=vnJBwbzmWsI  syntetisaattorilla.  Väliin mahtoi myös näillä molemmilla tehty  "Journey to life"  https://www.youtube.com/watch?v=mpZXJYukZQs.

Pitkästä aikaa tein myös kappaleen, jossa on myös laulua mukana "Kun kamoja kassiini pakkaan"  https://www.youtube.com/watch?v=JKvzu2exFDs,  ja tulevan vaimoni tavatessa syntyi improvisoituna kappale  "After Waiting"  https://www.youtube.com/watch?v=sjaRJ-_0OuA.

TYYLIN VAKIINTUMINEN


Voidaan sanoa, että Indy Angelin tyyli on muokkautunut koko ajan ja niin muokkautuu edelleenkin, mutta jopa tässäkin tapauksessa on tietynlainen vakituinen tyyli löytynyt. Indy Angelin kohdalla se tarkoittaa sellaista tiettyä psykedeliaa, progressiivisuutta, heavyä ja balladeja, jotka ovat hyvinkin eri pituisia teoksia. Lyhimmät saattavat olla kolmen minuutin juttuja mutta pisimmät yli 20 minuuttisia. Eri juttu on sitten ne teokset, joita olen Timo Tynkkysen nimellä tehnyt. Niissä ollaan jo tunninkin hujakoilla kestoissa parhaimmillaan, mutta ne ovatkin aivan eri asia kuin tavallinen musiikki. 

Indy Angelin tyyli alkoi vakiintua sen jälkeen, kun olin tehnyt lyhennetyt versiot parhaista kappaleistani (jotka julkaisin myöhemmin myös albumilla nimeltä Taisteluni). Samalla raskaalla ja paatoksellisella linjalla olen jatkanut, aihepiiri sanoituksissa on vaihdellut hyvinkin paljon. Olen säveltänyt joitakin kappaleita, jotka ovat olleet "pöytälaatikossa" odóttamassa toistakymmentä vuotta. Olen myös tehnyt instrumentaalimusiikkia, mutta myös vakavia juttuja, joiden tekstit käsittelevät isänmaan kohtaloa pienen suomalaisen ihmisen näkökulmasta. 

EMI DESERT


Uutena projektina muun ohella on nyt tullut tämä EMI Desert -bändi, (suomennettuna: olenko minä erämaa), joka on Standard-bändin entisen rumpalin Timo Kukkolan ja minun yhteinen etätyöprojekti. Kukkola tekee kappaleet ja äänittää niistä kitarat, rummut ja laulut ja lähettää sähköisenä ääniraidat minulle. Minä lisään niihin kitaroita ja bassoa ja miksaan masterin valmiiksi, jonka jälkeen Kukkola kuvaa videoklippejä omista osuuksistaan ja minä lisään omat osuuteni myös videoon mukaan ja editoin videon valmiiksi. Sitten vaan YouTubeen. Tämä on mielenkiintoista ja tervetullutta vaihtelua muulle musiikkityölle.

Tästä voi katsoa vaikkapa kappaleen "Go on the danger edge" https://www.youtube.com/watch?v=JC7gFpPbOac

Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita